Naivistisesta kuvataiteesta

?Naiivia taidetta on primitivismin ja kansataiteen määrittelyn mielessä harrastettu useiden vuosisatojen ajan, mutta varsinaiseksi omaksi ismikseen naivismi miellettiin vasta 1900-luvun alussa, jolloin Picasso ja monet muut kubistit ja avantgardetaiteilijat löysivät innoittajakseen alkuperäiskansojen taiteen, naivismin ja primitiivisen afrikkalaisen kuvanveiston, erityisesti naamiot. Haluttiin löytää alkuvoimaista, viatonta, puhdasta taiteellista ilmaisua.--Naivisteilla oli rohkeus kuvata ympäröivä maailma suoraan siten kuin he sen näkivät.?

Kansainvälisen naivismin tunnetuimmat tekijät ?tullimies? Henri Rousseausta Isoäiti Mosekseen esitellään lyhyesti ohessa.

?Naivisteja on koetettu nimetä uudelleen mm. teemanäyttelyitä varten: naivistit, uusprimitivistit, nykyprimitivistit, sunnuntaimaalarit, todellisuuden kansanomaiset mestarit, pyhän sydämen maalarit, vaistomaalarit.--Naivismi on levinnyt  myös koulutuksen saaneiden taiteilijoiden ilmaisutavaksi.?

?Varsinaisesti naivismi tuli itsenäisenä taiteen isminä tunnetuksi 1960-luvulla, ja oma ?buuminsa? sillä oli 1970-luvun alussa., jolloin sitä alettiin arvostaa omana itsenään, ei vain yhtenä realismin ja modernismin kosketuskohtana, joka vieläpä yleensä vastasi toiveeseen muuttumattomasta maailmasta.?

1960?1970-luvun merkittävimpiä tapahtumia naivismin alalla olivat Bratislavan triennalet, joihin osallistui suomalaisiakin taiteilijoita. 1980- ja 90-luvulla perustettiin useita kansainvälisiä naivismikeskuksia mm. Nizzaan ja Saksaan sekä kansallisia museoita ja gallerioita eritoten Jugoslaviaan, Puolaan, Ranskaan ja Unkariin. Suomessa Oulun Taidemuseolle lahjoitettiin mittava naivistisen taiteen kokoelma 1980-luvun lopulla. Amos Andersonin Taidemuseolla on myös merkittävä naivistisen taiteen kokoelma. Nimikkonäyttelytilat on seuraavilla jo edesmenneillä taiteilijoilla: Andreas Alariesto (Sodankylä), Enni Id (Padasjoki) ja Alpo Jaakola (Loimaa). Yksityiskokoelmista mainittakoon Suomen Gallupin Säätiön sekä Liisa ja Reijo Jorosen naivistisen taiteen kokoelmat.

Suomalaiset naivistit ovat esittäytyneet täysipainoisesti myös ulkomailla, eivät kuitenkaan taiteilijajärjestöjen tai valtiovallan lähettiläinä. Taidepiste on järjestänyt pienimuotoiset suomalaisen naivismin näyttelyt Budapestiin, Antwerpeniin, Berliiniin, Luxemburgiin ja Riikaan. Yksittäisiä taiteilijaesiintymisiä on nähty mm. Sveitsissä, Italiassa, Tanskassa ja Bulgariassa.

Sitaatit ovat Satu Itkosen kirjasta ?Sydän siveltimellä ? suomalaista naivismia? (Taidepiste 1998).